Henkilön kuoltua hänen jälkeensä tulee toimittaa perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoituksesta laaditaan perukirja, jossa luetteloidaan vainajan varat ja velat. Perukirja toimii veroilmoituksena ja on samalla kuolinpesän osakasluettelo. Perukirja on tärkeä asiakirja tulevan perinnönjaon kannalta, ja se tulee aina laatia huolellisesti.

Perukirja toimitetaan verohallinnolle, joka määrää perukirjan perusteella vainajan jälkeen maksettavan perintöveron. Perunkirjoituksen toimittaminen on lakisääteinen velvollisuus.

Toimistomme palveluihin kuuluu perunkirjoitusten toimittaminen uskottuina miehinä. Toimitamme kuolinpesän ilmoittajalle kirjalliset ohjeet siitä, mitä asiakirjoja perunkirjoituksen toimittaminen edellyttää, ja avustamme myös tarvittavien asiakirjojen hankkimisessa (esimerkiksi virkatodistustilaukset, isännöitsijäntodistukset ja lainhuutotodistukset). 

Kun avioeroasia tulee käräjäoikeudessa vireille tai puoliso kuolee, konkretisoituu aviopuolisoiden välinen avio-oikeus ja syntyy ns. ositusperuste.  Avioerotilanteessa kumpikin puoliso voi vaatia ositusta toimitettavaksi. Pääsäännön mukaan tämä tarkoittaa sitä, että puolisoiden varallisuus jaetaan puoliksi puolisoiden kesken. Puolittamissäännön periaatteesta poiketaan siinä tapauksessa, että puolisot ovat rekisteröineet avioehtosopimuksen. Ositussopimus tulee tehdä kirjallisesti.   

Puolison kuollessa ositus toimitetaan lesken ja kuolleen puolison kuolinpesän välillä. Ennen kuin ositus on toimitettu ja vainajan sekä kuolinpesän velat on hoidettu, perintöä ei voida jakaa. 

Perinnönjako toimitetaan yleensä siten, että osakkaat keskenään sopivat perinnönjaosta ja tällöin tulee laatia kirjallinen perinnönjakosopimus. On myös mahdollista, että kuolinpesän selvitystä ja jakoa varten haetaan ulkopuolinen pesänselvittäjä ja –jakaja.

Laadimme ositos- ja perinnönjakosopimuksia sekä avustamme pesänselvittäjän ja -jakajan hakemusten laadinnassa. Avustamme osakkaita riitaisissa perinnönjaoissa sekä toimimme pesänselvittäjinä ja -jakajina.

Mikäli henkilö haluaa päättää omaisuutensa jaosta kuolemansa jälkeen, on hänen laadittava testamentti. Testamentin laatija voi lähtökohtaisesti määrätä testamentin sisällöstä vapaasti. Testamentin muoto on kuitenkin laissa säädetty, joten mikä tahansa testamentiksi nimetty asiakirja ei täytä testamentin muodolle asetettuja vaatimuksia. Asia on merkityksellinen, sillä testamentti voidaan todeta muotovirheen vuoksi pätemättömäksi. 

Koska jäämistösuunnittelulla voidaan pyrkiä minimoimaan perintöveron määrä, testamentin laatimisessa kannattaa kääntyä asianajajan puoleen. Tällöin tulee varmistetuksi myös se, että testamentin muotovaatimukset täyttyvät.  

Kun avioeroasia on tullut käräjäoikeudessa vireille, kumpikin puolisoista voi vaatia omaisuuden jakoa eli ositusta. Mikäli puolisot eivät ole rekisteröineet avioehtosopimusta, pääsääntö on, että puolisoiden varallisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken siten, että enemmän omistava puoliso on velvollinen suorittamaan tasinkoa toiselle puolisolle. 

Avioehtosopimuksella aviopuolisot voivat poiketa omaisuuden puolittamisperiaatteesta. Avioehtosopimuksella voidaan sopia esimerkiksi siitä, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, jolloin omaisuutta ei jaeta tasan vaan kumpikin pitää oman omaisuutensa. Avioehtosopimuksella voidaan myös poissulkea toisen puolison avio-oikeus tiettyyn, esimerkiksi perintönä saatuun, omaisuuteen. 

Toimistomme avustaa kaikissa avioehtoihin ja avioeroihin liittyvissä juridisissa sopimusasioissa. Laadimme avioehto- ja ositussopimuksia, avustamme riitaisissa osituksissa ja toimimme pesänjakajana avioero-osituksissa.

Työsuhteen päättämiseen liittyvät asiat voivat helposti riitautua. Kysymys voi olla siitä, että työsuhteen päättämisen laillisuus riitautetaan, tai riita voi koskea esimerkiksi palkkasaatavia. Samoin epäselvyyttä voi tulla siitä, onko työntekijä ryhtynyt kilpailevaan toimintaan työnantajansa kanssa.

Avustamme erilaisissa työsuhteisiin liittyvissä riita-asioissa niin työnantajia kuin työntekijöitä. Koska useimmissa tapauksissa riita on vältettävissä jo etukäteen selvittämällä lainmukainen menettelytapa työnantajan suunnittelemassa toimenpiteessä, toimistomme myös neuvoo kaikissa tarvittavissa asioissa.

Kiinteistön omistajat voivat tehdä keskinäisen sopimuksen oikeudesta kulkea toisen kiinteistön kautta, mutta tällainen sopimus sitoo yleensä vain sopimuksen osapuolia. Kiinteistölle voidaan perustaa käyttöoikeus toisen omistamalle maalle, jolloin käyttöoikeudesta käytetään nimitystä rasite. Tällaisia rasitteita ovat esimerkiksi oikeus tiehen, kaivoon, venevalkamaan, autopaikkaan tai sähköjohtojen sijoittamiseen. Mikäli oikeuden halutaan olevan pysyvä eli sellainen, että se säilyy mahdollisista omistajanvaihdoksista huolimatta, kiinteistölle kuuluva oikeus tulee merkitä kiinteistörekisteriin. Jos puolestaan halutaan perustaa tai esimerkiksi muuttaa olemassa olevia tieoikeuksia, tulee panna vireille yksityistie- tai muu rasitetoimitus.

Yksi keskeinen yksityisteiden riitojen aiheuttaja liittyy tielinjauksiin. Riitoja aiheuttavat myös tienpito ja siitä aiheutuvien kustannusten jakaminen osakkaiden kesken. Laituria tai venevalkamapaikkaa koskevat käyttöoikeudet eivät nekään ole aina riidattomia.

Toimistomme on avustanut useissa niin riidattomissa kuin riitaisissakin kiinteistötoimituksia ja käyttöoikeuksia koskevissa asioissa.

Oikeudenkäyntiin johtavia mahdollisia riita-asioita on lukuisia. Riita voi koskea esimerkiksi velkomusta, kiinteistön- tai asuntokauppaa, irtaimen esineen kauppaa, perintöä taikka työ- tai virkasuhteen päättämistä. 

Ennen kuin riita-asia on siinä pisteessä, että asiaa ollaan saattamassa tuomioistuimen käsiteltäväksi, on asiassa yleensä käyty jo neuvotteluja. Kun asianosainen kääntyy asiassaan asianajajan puoleen, on asianajaja vielä velvollinen ilmoittamaan vastapuolelle asiakkaansa vaatimukset. Vastapuolelle on varattava kohtuullinen harkinta-aika sekä tilaisuus asian sovinnolliseen selvittämiseen. Mikäli asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen osapuolten välillä, voidaan asiaa saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. 

Toimistomme avustaa erilaisissa riita-asioissa. Meillä on neuvotteluista ja oikeudenkäynneistä vuosien kokemus, ja pystymme ajamaan asiakkaidemme asioita vahvalla ammattitaidolla niin käräjäoikeuksissa kuin markkinaoikeudessa ja välimiesoikeuksissa.

Rikoksen uhriksi joutuneella henkilöllä eli asianomistajalla, jolle on aiheutunut vahinkoa rikoksen johdosta, on oikeus saada vahingonkorvausta vahingon aiheuttajalta. Vahingosta riippuen korvausta voi vaatia esimerkiksi sairaanhoitokustannuksista, kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja esinevahingosta. Korvausta voi vaatia myös esimerkiksi ansionmenetyksestä ja oikeudenkäyntikuluista. Rikosasiassa asianomistajan korvausvaatimukset käsitellään yleensä samassa rikosoikeudenkäynnissä, missä ratkaistaan vastaajan rikosoikeudellinen vastuu teosta.

Toimistomme avustaa rikoksen uhreja kirjallisten korvausvaatimusten esittämisessä sekä vaatimusten ajamisessa oikeudenkäynnissä. 

Palvelujemme hinnat perustuvat tuntilaskutukseen. Pyrimme ennen toimeksiantoa antamaan työmäärästä realistisen arvion. 

Tuntilaskutuksemme on 272,80 € (sis. alv). Lisäksi veloitamme asian hoidosta aiheutuneet kulut (esim. matkakulut ja maksullisten asiakirjojen hankinta).

Yleensä kotivakuutuksiin sisältyy oikeusturvavakuutus. Selvitämme aina, tulevatko oikeudenkäyntikulut korvattavaksi vakuutuksesta ja teemme asiakkaan puolesta korvaushakemuksen. Oikeusturvavakuutukseen sisältyy yleensä omavastuuosuus. 

Mikäli vakuutusta ei ole tai asia ei ole vakuutuksesta korvattava, selvitämme sen, onko asiakas oikeutettu valtion varoista maksettavaan oikeusapuun ja teemme asiaa koskevan oikeusapuhakemuksen. Oikeusapua voidaan myöntää hakijan käyttövaroista riippuen ilmaiseksi tai omavastuuosuudella.